Lapin Veikkojen perustaminen
LAPIN VEIKOT PERUSTETTIIN ”PIILOLAN ÄMMIN PIRTISSÄ”
Joulukuun 16. päivänä 1928 pidettiinkin Piilolan ämmin pirtissä Sodankylän V & U-seuran perustava kokous. Tätä kokousta voidaan pitää myöhemmin nimensä muuttaneen Lapin Veikkojen perustamispäivänä. Vanha 1920 – luvun Sodankylä oli hyvin erilainen verrattuna nykypäivään, silloin Kitisen länsipuolinen kylä ei ollut vielä saanut nykyistä valta-asemaa.
Sodankylän keskus sijaitsi Kitisen itäpuolella ja Piilolan mäki lienee ollut itäpuolen vilkkain paikka. Täällä asuvien keskuudessa syntyikin ensimmäisenä ajatus SVUL:n alaisen urheiluseuran perustamisesta Sodankylään. Näillä seuduin pidettiinkin ensimmäisiä seuran kilpailuja aina urheilukentän valmistumiseen saakka ja talvisunnuntaisin oli Hakalan pirtti tupaten täynnä hiihtäjiä ja hiihdon harrastajia.
Sodankylän V & U-seuran perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi silloinen Suojeluskunnan aluepäällikkö Kaarlo Reini ja sihteerinä kauppias Veikko Kangasniemi. Tällöin valittiin myös seuran ensimmäinen johtokunta vuodelle 1929, jonka kokoonpano oli Veikko Kangasniemi puheenjohtajana, Kaarlo Reini sihteerinä ja jäseninä Eeli Aikio, Arvi
Tuovinen, Akseli Postila ja Armas Pekkala.
Lapin Veikkojen perustavassa kokouksessa olivat läsnä ja siten perustajajäseninä Kaarlo Reini, Veikko Kangasniemi, Armas Pekkala,
Arvid Tuovinen, Uuno Uusitalo, Väinö Hietanen, Akseli Postila, Jouko Mannermaa, Lennart Poikela, Olli Hietanen, Kusti Postila, Kauko Mannermaa, Taneli Sedergren (Salkomaa), Akseli Sipola, Eemeli Postila, Antti Pihkala, Aake Laitinen, Jalmari Seitaniemi, Reino Kraft, Eelis Aikio, Oku Nyman ja Pekka Korva.
Voimistelu näytti olleen ensimmäisenä vuonna suuressa suosiossa sillä jo perustavassa kokouksessa päätettiin pyytää kansanopiston voimistelusalia ja sen välineitä käytettäväksi. Seuraavassa kokouksessa, joka pöytäkirjan mukaan pidettiin 21.1.1929 klo 18.00 ”Piilolan
ämmin pirtissä”, käsiteltiin vain voimisteluasioita ja kuvaavan esimerkin antaa tästä harrastuksesta pöytäkirjan 1 §: ”Päätettiin kunnostaa nojapuut, Lauri Hietanen hommaa aisat ja Tuovinen & Co raudoittaa. Hietasen Lauri laittaa vahvistajapuut ja koko homma korjataan Tuovisen pajassa torstaina klo 13.00”. Kansanopisto suosi seuran toimintaa sen
alkuvaikeuksien aikana.
Seuran jäsenmäärä vuoden 1928 lopussa oli 23 ja vuoden 1929 lopussa 35. Seuran arkistossa ei ole säilynyt kokousten pöytäkirjoja vuoden 1929 jälkipuoliskolta eikä vuodelta 1930 mutta toimintaa on tällöinkin ollut. Jäsenmäärä oli kasvanut vuoden 1930 loppuun mennessä 48:aan ja muistitietojen mukaan käytiin ahkerasti kansanopistolla
voimistelemassa. Voimisteluvälineistö on aluksi tehty talkoilla, mutta jo toisena vuonna on uskallettu ottaa laina niiden hankkimiseksi. Lainan antoi apteekkari Nyman. Lainalla hankittiin voimistelukalustoa vuosina 1929 – 1931, muun muassa nojapuut, rekki, hevonen, ponnistuslauta, voimistelusauvat ja painimatto. Erityisen maininnan ansaitsee
teetetyt voimistelupuvut ja nuorisoseuran talolla sekä kansanopistolla annetut voimisteluiltamat. Lapin kansanopisto oli seuran alkuvuosina erittäin suurena apuna ja sen suojissa seuran jäsenet viettivät voimisteluiltojaan.
